Perustietoa työelämästä
Mitkä ovat työntekijän tärkeimmät oikeudet ja velvollisuudet?
Työntekijällä on oikeus
- työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisiin työehtoihin, kuten palkkaan
- lakien ja sopimusten antamaan suojaan
- liittyä ammattiliittoon eli järjestäytymiseen
- terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön
- saada työtodistus työsuhteen päättymisen yhteydessä sekä palkkatodistus palkkakauden päättyessä
ja velvollisuus
- tehdä työnsä huolellisesti
- noudattaa työnjohdon ohjeita
- kieltäytyä työnantajan kanssa kilpailevasta toiminnasta
- pitää liike- ja ammattisalaisuus
Paljonko palkkaa voin pyytää työstäni?
Palkkatoiveen suuruuteen ei aina ole yksiselitteistä ratkaisua, ei edes alakohtaisesti. Voit tarkistaa aina liitostasi, mikä on toimialan ja työtehtävän vähimmäispalkka, keskipalkka ja palkkasuositus. Pyydä tarvittaessa liitostasi tarkempia ohjeita.
Muista, että työhakemuksessa mainitaan palkkatoivomus vain, jos sitä on erikseen pyydetty. Kun valmistaudut työhaastatteluun, mieti palkkatoivettasi etukäteen.
Milloin määräaikainen työsopimus on laillinen?
Työsopimuksen määräaikaisuus on aina perusteltava. Perusteltu syy on esimerkiksi sijaisuus, työn luonne tai muu näihin rinnastettava syy. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista sopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Sama koskee perusteettomia peräkkäisiä eli ketjutettuja määräaikaisia sopimuksia.
Jos työsopimuksesi on määräaikainen, sinua ei voi irtisanoa ennen määräajan loppua. Määräaikaisuus sitoo myös sinua, joten et voi ilman työnantajan kanssa tehtyä sopimusta vaihtaa työpaikkaa ennen kuin määräaika päättyy.
Määräaikaisuuden perusteen vaatimukseen on poikkeuksena pitkäaikaistyöttömän palkkaaminen määräaikaiseen työsuhteeseen. Pitkäaikaistyötön voidaan palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityisen perustellun syyn vaatimusta enimmillään yhdeksi vuodeksi.
Miten kannattaa toimia, jos palkkoja on saamatta tai on muita saatavia työnantajalta?
Jos työnantajasi tekee konkurssin tai on muuten todettu maksukyvyttömäksi, voit vaatia maksamatta jääneitä palkkojasi palkkaturvana. Työvoima- ja elinkeinokeskus maksaa hakemuksesta palkkaturvana kolmen kuukauden ajalta erääntyneet palkka- ja muut saatavat.
Voinko kuulua useampaan kuin yhteen ammattiliittoon?
Kyllä voit. Useampaan liittoon kuulumiseen ei ole estettä. Voit kuitenkin kuulua vain yhteen työttömyyskassaan.
Voiko opiskelija liittyä työttömyyskassaan?
Opiskelijajäsenyys on mahdollinen useimmissa työttömyyskassoissa. Jäsenyys ei yleensä edellytä työtä oman alan tehtävissä. Kun liityt liittoon, sinun kannattaa samalla liittyä työttömyyskassaan.
Työttömyyskassaan voi liittyä, vaikka aiempaa työkokemusta ei olisi. Yleensä jäsenyyden ehtona on kuitenkin voimassa oleva työsuhde.
Miten pitää toimia, jos haluan vaihtaa työttömyyskassaa?
Kun vaihdat työttömyyskassaa, sinun on itse huolehdittava, että et menetä oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan. Uuteen kassaan pitää liittyä kuukauden kuluessa aiemmasta työttömyyskassasta eroamisen jälkeen, jotta oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan säilyy.
Jäänkö ilman palkkaa osa-aikaisessa työsuhteessa, jos en sairauden takia pysty hoitamaan sopimiani työvuoroja?
Kaikilla työntekijöillä on oikeus sairausajan palkkaan, jotka sairauden tai tapaturman vuoksi ovat estyneet tekemästä työtään. Sinulla on siis oikeus saada sairaudesta huolimatta palkka kaikista työvuoroista, joita et pysytynyt tekemään sairauden takia.
Saako työnantajani katkaista työsuhteeni välittömästi?
Työsuhteen välitön katkaiseminen on mahdollista ainoastaan koeajalla. Tämän jälkeen työsuhteen välitön päättäminen vaatii erittäin painavan purkuperusteen, jollainen voi olla esimerkiksi pitkä poissaolo töistä ilman pätevää syytä.
Normaalitilanteessa työnantajan on noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja (ellei työ- tai virkaehtosopimuksessa tai työsopimuksessa ole sovittu toisin):
- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden
- yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut 1–4 vuotta
- kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut 4–8 vuotta
- neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut 8–12 vuotta
- kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta
Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen joko työntekijästä johtuvista tai tuotannollisista tai taloudellisista syistä.
Kehen otan yhteyttä, jos työpaikalla ilmenee ongelmia?
Työelämän ongelmatilanteissa kannattaa kääntyä ensimmäisenä luottamusmiehen tai muun henkilöstöedustajan puoleen. Hän osaa vastata esimerkiksi kysymyksiin työehtosopimuksen ja työpaikkasi mahdollisen paikallisen sopimuksen tulkinnasta. Tarvittaessa hän ohjaa sinut ottamaan yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun, sillä työsuojeluasioissa työsuojeluvaltuutettu on oikea taho neuvomaan ja auttamaan sinua.
Käytössäsi on myös ammattiliittosi lakimies, johon voit ottaa yhteyttä työpaikalla eteen tulevissa ongelmatilanteissa. Luottamusmiesten ja liittojen lakimiesten palvelut kuuluvat liiton jäsenpalveluihin.
Millaiset uranäkymät opiskelualallani on?
Akavan liitot tutkivat jatkuvasti jäsentensä työsuhteisiin liittyviä asioita. Esimerkiksi työnantajat, tehtävänimikkeet ja palkkaus ovat asioita, jotka opiskelijoita usein kiinnostavat. Voit pyytää liitostasi uusimman alaasi koskevan työmarkkinatutkimuksen.
Kuka valvoo etujani työpaikalla?
Työntekijöiden etujen valvominen ja edistäminen työpaikoilla on ammattiliittojen tärkeimpiä tehtäviä. Luottamusmiehet ja henkilöedustajat sekä työsuojeluvaltuutetuut ovat yhteyshenkilöinä työpaikoilla. Ammattiliitot ovat järjestäneet toimintansa niin, että työntekijöiden toiveet ja heidän kokemansa ongelmat tulevat mahdollisimman nopeasti liittojen tietoon. Ongelmien ratkaisuun vaikutetaan esimerkiksi tekemällä sopimuksia ja vaikuttamalla lainsäädäntöön.
Saanko palkkaa, jos sairastun?
Sairausajan palkka maksetaan, kun työntekijä on työkyvytön sairauden tai tapaturman johdosta. Palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on itse aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella. Sairausajan palkasta määräävät tarkemmin työsopimuslaki ja sovellettava työehtosopimus.
Miten ammattijärjestön jäsenmaksu lasketaan ja maksetaan?
Joissakin liitoissa ei veloiteta opiskelijalta ammattijärjestöjen jäsenmaksua, ja joissakin liitoissa on kiinteä jäsenmaksu tai prosenttipohjainen jäsenmaksu. Ammattiliittojen opiskelijajäsenyyden ja varsinaisen jäsenyyden kohdalla jäsenmaksu vaihtelee liittojen kesken. Ammattijärjestön ja työttömyyskassan jäsenmaksun maksamisessa on syytä olla tarkkana, sillä ne vaikuttavat ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saamiseen, jos joutuu työttömäksi tai lomautetuksi.
Mikä on työssäoloehto ja millainen työ kerryttää sitä?
Jos jäät työttömäksi esimerkiksi valmistumisesi jälkeen, saat ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, mikäli työssäoloehtosi on täyttynyt.
Syksyllä 2024 tuli voimaan työttömyysturvalain muutos, joka koskee ansiopäivärahan saamiseksi vaadittua työhistoriaa eli työttömyysturvan termein työssäoloehtoa. Ansiopäivärahan työssäoloehdon pituus kaksinkertaistui 2.9. 2024 alkaen, mikä tarkoittaa, että sinulla pitää olla työhistoriaa vuosi, jotta voit saada ansiosidonnaista päivärahaa.
Työssäoloehtoa kerryttäviä kuukausia tarkastellaan palkan perusteella. Ehtoa kerryttävät kalenterikuukaudet, joiden aikana sinulle on maksettu palkkaa vähintään 930 euroa. Työssäoloehtoa voi kerryttää myös puolikkaina kuukausina, jos palkkaa maksetaan 465–929 euroa.
Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut palkkatyössä 26 viikkoa työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana (opiskelu pidentää tarkasteltavaa ajanjaksoa) ja työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa ja palkka on ollut alan työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 1 187 euroa kuukaudessa.
Käytännöissä on pieniä eroja työttömyyskassojen välillä, joten tarkista asia liitostasi. Esimerkiksi opetustyössä (myös sijaisuus) työssäoloehto täyttyy, kun työaika on ollut vähintään 8 tuntia viikossa.
