Vastuullinen eläkepolitiikka on pitkäjänteistä

Työmarkkinakeskusjärjestöillä on ollut useita vuosikymmeniä merkittävä asema työeläkejärjestelmän ja eläkepolitiikan kehittämisessä. Keskusjärjestöt ovat neuvotelleet ja sopineet useita työeläkejärjestelmää koskevia uudistuksia. Järjestelmää on kyetty kehittämään työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimuksilla pitkäjänteisesti niin, että ratkaisut ovat olleet riippumattomia poliittisista suhdanteista.

20.5.2021

Varsinaiset lainsäädäntömuutokset valmistellaan ja neuvotellaan kolmikantaisissa työryhmissä sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Eduskunnan tehtävänä on säätää lait, joten lainsäädäntömuutosten voimaantulo on aina eduskunnan päätösten varassa.

Työmarkkinakeskusjärjestöillä on laaja-alaista asiantuntemusta työeläkejärjestelmästä. Tarkastelemme järjestelmän tilaa reaaliajassa ja arvioimme kehitysnäkymiä pitkälle tulevaisuuteen. Ratkaisut järjestelmään on tehtävä aina senhetkisen parhaan tiedon ja arvioiden perusteella, mutta niiden taustalla on myös aina oletuslaskelmia ja arvioita siitä, miten mahdolliset muutokset vaikuttavat järjestelmään pitkällä aikavälillä.

Työmarkkinakeskusjärjestöt käyvät vuoropuhelua järjestelmästä sekä keskenään että muiden eläkealan asiantuntijaorganisaatioiden kuten Eläketurvakeskuksen, työeläkeyhtiöiden, Kevan, Telan sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Tätä keskustelua käymme säännöllisesti yhdessä ja erikseen neuvottelupöytien ulkopuolellakin. Tätä yhteistä keskustelua olisi syytä lisätä.

Työeläkejärjestelmämme on perusperiaatteiltaan toimiva, luotettava ja kestävä. Suomalainen työeläkejärjestelmä arvioitiin vuonna 2020 viidenneksi parhaaksi kansainvälisessä Mercer Global Pension Index -vertailussa. Suomi sai seitsemättä kertaa vertailun parhaimmat pisteet eläkejärjestelmien hallinnon luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä.

Vaikka järjestelmä on hyvässä kunnossa, isoja ongelmia on myöhemmin edessämme järjestelmän kestävyydessä. Eläkemaksujen merkittävä nousupaine ajoittuu Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan 2050-luvulle ja siitä eteenpäin – voisi sanoa vasta. Ratkaisujen sysääminen pitkälle tulevaisuuteen tarkoittaisi kuitenkin, että maksuja olisi nostettava hyvinkin paljon tulevaisuudessa tai eläkkeiden tasoa olisi leikattava. Kumpikin vaihtoehto on huono.

Väestöennusteemme ja matala syntyvyys sekä työllisyyden ja sijoitustuottojen kehitys ovat keskeisimmät tekijät järjestelmän kestävyydelle. Tulevaisuuden haasteista pitää käydä keskustelua aktiivisemmin. Arvioita ja oletuslaskelmia tarvitaan vuosikymmenten päähän. Työeläkejärjestelmää ei ole tarkoitettu vain tämän päivän eläkkeensaajille, vaan myös tuleville sukupolville.

Suomalainen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoitu, minkä tarkoituksena on turvata myös tulevien sukupolvien eläkkeet. Ylimääräistä rahaa järjestelmässä ja rahastoissa ei ole, sillä vuotuinen maksutulo on ollut pienempi kuin eläkemeno jo joidenkin vuosien ajan. Rahastoinnilla ja sijoitustuotoilla on siis iso merkitys eläkejärjestelmän kestävyydelle. Väestön ikääntyminen kasvattaa eläkemenoa entisestään lähivuosina. Mitä korkeampi työllisyysaste ja palkkasumman kasvu on, sitä enemmän järjestelmään kertyy eläketuloa.

Haasteiden tunnustaminen ja tunnistaminen tarkoittaa entistä vastuullisempaa ja analyyttisempää eläkepolitiikkaa. Keskustelua ja ratkaisuja on pystyttävä tekemään vaikeissa ja epävarmoissakin olosuhteissa. Eläkejärjestelmän pitää olla taloudellisesti kestävä ja oikeudenmukainen, jotta luottamus järjestelmään säilyy. Taloudellinen kestävyys turvataan pääosin siten, että työllisyysastetta saadaan nostettua ja sijoitustuotot muodostuvat mahdollisimman hyviksi erilaisissa taloudellisissa suhdanteissa. Riskinoton lisäämistä sijoitustuottojen parantamiseksi on syytä arvioida avoimesti ja vastuullisesti.

Järjestelmän oikeudenmukaisuus varmistetaan siten, että säilytämme etuusperusteisen järjestelmän. Toisin sanoen eläkkeen suuruus perustuu työntekijän työuran aikaisiin ansioihin ja taso on lakisääteisesti määritelty. Riskiä tulevasta eläkkeen tasosta ei pidä siirtää työntekijöille.

Kolmikantaisessa lainsäädäntövalmistelussa on vireillä useita eläkejärjestelmäasioita, muun muassa eläkejärjestelmien yhdistäminen, yrittäjien eläkevakuutuksen kehittäminen, maksuluokkamalli sekä työkyvyttömyyseläkkeiden lineaarinen malli.

Ajankohtaisten lainsäädäntövalmistelujen ohella työeläkejärjestelmän tulevaisuudesta ja eläkepoliittista valinnoista on kannettava vastuuta järjestelmän kestävyyden turvaamiseksi. Eläkepolitiikka on ajankohtaisten asioiden valmistelun lisäksi analysointia ja linjausten tekemistä koko järjestelmän ja tulevaisuuden näkökulmasta.

Eläkejärjestelmä ei saa olla lyhytnäköisten ja perusteettomien lupausten kohteena, joissa ei toimita tietoon perustuen. Järjestelmän kehittämistä ei voi myöskään jättää yksittäisten lainsäädäntöhankkeiden varaan. Järjestelmän kokonaiskestävyys on varmistettava ja eläkkeet pitää turvata myös tuleville sukupolville pitkälle tulevaisuuteen. Siksi eläkepolitiikkaa on tehtävä vastuullisesti ja pitkäjänteisesti.

Lisätietoja:

Katarina Murto

Katarina Murto

työmarkkinajohtaja

+358505689188

Lue lisää aiheesta