Uusi perhevapaajärjestelmä tuli voimaan 1.8.2022.
Uusi perhevapaajärjestelmä tuli voimaan 1.8.2022 ja uudistus koskee perheitä, joissa lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Adoptioperheissä uutta perhevapaajärjestelmää sovelletaan silloin, kun lapsi on otettu hoitoon 31.7.2022 tai sen jälkeen.
Uudistuksessa perhevapaat jakautuvat tasaisesti vanhempien kesken. Terminologia ja päivärahakausien kestot uudistuivat ja järjestelmän tarjoamat joustomahdollisuudet lisääntyivät. Äitiys- ja isyysrahakaudet lakkaavat, ja perhevapaat koostuvat uudessa järjestelmässä raskaus- ja vanhempainrahakausista.
Uudistuksessa perhevapaat jakautuvat tasaisesti vanhempien kesken.
Uudistuksessa yhdenvertaisuus perheiden ja vanhempien kesken lisääntyy. Päivärahan suuruus, määrät ja joustavuus ovat yhtäläiset vanhempien kesken. Perheille tulee nykyistä enemmän mahdollisuuksia järjestää perhevapaat haluamallaan tavalla.
Raskausvapaa ja vanhempainvapaa
Uusi järjestelmä rakentuu raskausvapaasta (raskausrahakausi 40 päivää) ja vanhempainvapaasta (vanhempainrahakausi 320 päivää), joka jaetaan tasan vanhempien kesken (160 päivää). Omasta 160 päivän kiintiöstä voi luovuttaa toiselle vanhemmalle tai puolisolleen enintään 63 päivää. Vapaat ovat kummallakin vanhemmalla käytettävissä lapsen kahteen ikävuoteen saakka ja kumpikin vanhempi voi käyttää useampia jaksoja. Lisäksi kotihoidontukijaksoja voidaan käyttää myös limittäin vanhempainrahakausien lomassa.
Perhevapaajärjestelmä
Perhevapaajärjestelmä koostuu raskausvapaasta ja vanhempainvapaasta.
Raskausvapaa ja raskausrahakausi
- Raskausvapaa alkaa aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa ja se on 40 arkipäivän pituinen. Työsuhteessa olevalla vanhemmalla raskausvapaa alkaa työsopimuslain mukaisesti 30 päivää ennen laskettua synnytysaikaa. Raskausvapaata ei voi jakaa osiin eikä siitä voi luovuttaa toiselle vanhemmalle.
- Oikeus raskausrahaan on vanhemmalla, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää. Raskausraha voisi tulla maksettavaksi myös synnytyksen jälkeiseltä ajalta esimerkiksi silloin, kun raskaus päättyy aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa.
- Adoptiovanhemmat eivät voi saada raskausrahaa, mutta he saavat vanhempainrahaa yhteensä 320 arkipäivää.
Erityisraskausraha
- Erityisäitiysrahaa koskevat säännökset pysyvät ennallaan, mutta etuuden nimi on muuttunut erityisraskausrahaksi.
Vanhempainvapaa ja vanhempainrahakausi
- Vanhempainvapaa on 320 arkipäivän pituinen, joka on kiintiöity vanhempien kesken. Vanhempainrahapäiviä voi käyttää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.
- Kumpikin vanhempi saa 160 päivän pituisen päivärahakiintiön. Vanhemmilla on oikeus saada vanhempainrahaa yhtä aikaa saman lapsen perusteella enintään 18 arkipäivän ajalta. Vanhempi voi luovuttaa omasta 160 päivärahapäivän kiintiöstään enimmillään 63 päivää toiselle vanhemmalla, puolisolleen, toisen vanhemman puolisolle tai lapsen muulle huoltajalle.
- Vanhempi tai puoliso voi käyttää luovutettuja vanhempainrahapäiviä vastaavin edellytyksin kuin vanhempainrahaan oikeutettu vanhempi. Hänellä on yhtäläinen oikeus olla pois työstä ja hoitaa lasta.
- Vanhempainrahapäiviä on lasta kohden käytössä yhtä paljon riippumatta vanhempien sukupuolesta tai siitä, onko kyseessä biologinen vai adoptiolapsi. Samaten vanhempainrahapäiviä on yhtä paljon riippumatta siitä, onko lapsella yksi vanhempainrahaan oikeutettu vanhempi vai kaksi vanhempaa. Jos toinen vanhempi on esimerkiksi sairauden vuoksi kykenemätön hoitamaan lasta, lasta hoitavalla vanhemmalla on oikeus käyttää kaikki vanhempainrahapäivät.
Osittainen vanhempainvapaa
- Osittaisen vanhempainvapaan käyttö on uudessa perhevapaajärjestelmässä joustavampaa, sillä osittaista vanhempainvapaata voi pitää toinen vanhempi ilman, että kummankin vanhemman on samanaikaisesti oltava osittaisella vanhempainvapaalla. Vanhempainraha voidaan kuitenkin maksaa edelleen osittaisena samalta päivältä saman lapsen perusteella molemmille vanhemmille tai vanhemmalle ja hänen puolisolleen. Näin ollen molemmat vanhemmat voisivat halutessaan tehdä osa-aikatyötä ja vuorotella lapsen hoidossa.
- Vanhempainvapaata voi pitää osittaisena, jos vanhempi on osa-aikatyössä ja hoitaa lasta osan päivästä. Vanhempainrahan osittaisena maksamisen edellytyksenä on, että vanhempi on sopinut työnantajansa kanssa osa-aikatyöstä ja että päivittäinen työaika on enintään viisi tuntia. Vanhempainraha maksetaan yrittäjälle osittaisena vastaavin edellytyksin kuin palkkatyössä olevalle, yrittäjän tulisi hoitaa lasta osapäiväisesti ja päivittäisen työajan tulisi olla enintään viisi tuntia.
- Työsuhteessa olevan työntekijän on sovittava sopimuksella osa-aikaisesti työskentelystä vanhempainvapaalla. Työnantajan on kirjallisesti perusteltava kieltäytymisensä tässä tarkoitetusta osa-aikatyöstä. Tarkoituksena on, että työajan lyhentämisen mahdollisuudet selvitettäisiin työpaikalla mahdollisimman tarkoin ja ratkaisu työajan lyhentämisestä tehtäisiin oikeiden faktojen perusteella.
Ilmoitusajat
Ilmoitusajat eivät ole muuttuneet. Raskaus- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Adoptiolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta ilmoitettaessa on, jos mahdollista, noudatettava edellä säädettyä ilmoitusaikaa.
Kotihoidon tuki, hoitovapaa ja oikeus varhaiskasvatukseen
Oikeus kotihoidon tukeen voi alkaa jo ennen lapsen varhaiskasvatusoikeuden alkamisikää (9 kk). Koska vanhempainrahapäiviä on mahdollista käyttää joustavasti lapsen kahden vuoden ikään saakka, on järjestelmässä määritetty uudelleen ajankohta, jolloin lapsesta alkaa oikeus kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeen.
Oikeus kotihoidon tukeen alkaa sen jälkeen, kun lapsen syntymästä on kulunut 160 arkipäivää, jolloin lapsi on noin puolen vuoden ikäinen. Tarve kotihoidon tuen käyttämiseen voisi syntyä esimerkiksi, jos vanhempi on käyttänyt omat päivärahapäivänsä, ja toinen vanhempi haluaa pitää hänelle kuuluvat päivärahapäivät vasta myöhemmässä vaiheessa. Perheillä on siis mahdollisuus ottaa esimerkiksi vanhempainvapaiden väliin kotihoidontukijakso. Perheiden on hyvä kuitenkin huolehtia, että vanhempainvapaat tulevat käytetyiksi ennen lapsen kahden vuoden ikää.
Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen on edelleen sidottu lapsen ikään. Varhaiskasvatusoikeus alkaa sen kalenterikuukauden alussa, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta.
Perheillä on edelleen myös oikeus joustavaan hoitorahaan ja osittaiseen hoitorahaan. Perheillä säilyy siis jatkossakin mahdollisuus valita perheen tilanteeseen parhaiten sopiva hoitomuoto.
Hoitovapaana voidaan pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, ellei työnantaja ja työntekijä sovi kahta useammasta tai kuukautta lyhyemmästä jaksosta. Hoitovapaata saa vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerrallaan.
Lastenhoidon tukien jakson on 1.8.2022 alkaen oltava aina vähintään kuukauden mittainen ja jos jaksojen välissä on katkos, kunkin jakson on oltava vähintään kuukauden pituinen. Alle kuukauden jaksoja ei ole mahdollista laskea yhteen.
Joustavuus
Uudistuksessa joustavuus lisääntyy huomattavasti. Joustojen määrä riippuu osin myös siitä, onko vanhempi yrittäjä, monimuotoisen työn tekijä tai freelancer vai työ- tai virkasuhteessa oleva. Perhevapaajärjestelmä mahdollistaa sen, että vanhemmat voivat määritellä vapaasti, milloin ovat vanhempainvapaalla ja milloin ansiotyössä eikä työssäolopäiviltä makseta enää minimipäivärahaa. Uusi perhevapaajärjestelmä antaa paljon mahdollisuuksia perheen ja työn yhteensovittamiseen sekä perhevastuun jakamiseen perheen tilanteen mukaan. Myös työpaikoilla on iso rooli uudistuksen onnistumisessa, jotta perhevastuut jakautuisivat tasaisemmin ja perheillä olisi mahdollisuus hyödyntää joustoja.
Vuosilomat
Työntekijä ansaitsee vuosilomaa myös vanhempainvapaiden ajalta. Vuosilomaa kertyy noin kuuden kuukauden ajalta – tarkemmin 160 päivältä aina yhtä raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaiden synnytyskertaa tai adoptiota kohden, tilapäisen hoitovapaan, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon sekä omaishoitovapaan aikana. Kuuden kuukauden vuosilomaoikeus koskee lapsen molempia vanhempia kyseisten perhevapaiden ajalta. Hoitovapaan aikana vuosilomaa ei sen sijaan kerry.
Töihinpaluu
Perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, työntekijälle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa, työsopimuksen mukaista työtä. Jos tämäkään ei ole mahdollista, työntekijälle on tarjottava muuta työsopimuksen mukaista työtä.
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan.
Omaishoitovapaa
Työntekijällä on kalenterivuoden aikana oikeus saada enintään viisi työpäivää vapaata työstä henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle läheiselle, jos omainen tai muu läheinen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi. Työntekijällä on oikeus vastaavaan vapaaseen myös edellä tarkoitetun henkilön saattohoitoon osallistumisen vuoksi.
Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa.
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle omaishoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta.
Työ- ja virkaehtosopimukset
Työ- ja virkaehtosopimusten kirjaukset perhevapaista, niiden palkallisuudesta ja muista kirjauksista voi lukea neuvottelujärjestöjen sivuilta, www.juko.fi tai www.ytn.fi.
Jos olet epävarma, sovelletaanko sinuun työehtosopimusta tai jos sinulle on kysyttävää työ- ja virkaehtosopimusten perhevapaakirjauksista, ole yhteydessä omaan liittoosi.
Muistilista perheille
- Arvioikaa, kuinka suurta päivärahaa saatte ja miten se vaikuttaa veroprosenttiin. Apuna voi käyttää Kelan laskuria.
- Pohtikaa, mikäli jakaisitte perhevastuun tasaisesti, mikä olisi sen vaikutus perheen talouteen. Työmarkkinaekonomisti Eugen Koev osoittaa AkavaWorks -artikkelissa, että perhevastuun jakaminen on taloudellisesti suurelle osalle perheitä myös taloudellisesti paras ratkaisu.
- Pohtikaa, miten voisitte perheenne osalta hyödyntää vanhempainvapaiden jaksottamista parhaiten ja olisiko kotihoidontuen käyttäminen perhevapaan lomassa perheenne kokonaisuuteen sopiva. Nykyisin kotihoidontukijakson voi ottaa vanhempainvapaiden lomaan, kun lapsi on noin puolivuotias.
- Olisiko osittainen vanhempainvapaa perheenne arkea helpottava ratkaisu?
- Tarkistakaa, onko työpaikallanne olemassa työn ja perheen yhteensovittamiseksi käytäntöjä ja toimintaohjeita
- Huolehtikaa ilmoitusajoista, kun olette tehneet oman perhevapaasuunnitelmanne!
Perhevapaiden huomioiminen työpaikoilla
Perhevapaat ovat tavalla tai toisella läsnä kaikilla työpaikoilla. Positiivinen suhtautuminen perhevapaisiin ja erilaisiin joustoihin on työntekijälle merkittävä asia, joka lisää hyvinvointia ja osaltaan edistää yrityksen menestymistä. Uusi perhevapaajärjestelmä lisää joustoja ja jakaa vastuuta vanhempien kesken.
Yhteiset pelisäännöt helpottavat työpaikan yhteistyötä. Johdonmukainen esihenkilötyö ja hyvä henkilöstöpolitiikka vaikuttavat myönteisesti työmotivaatioon, työn tuottavuuteen ja työntekijöiden sitoutumiseen. Yhteiset pelisäännöt helpottavat työpaikan yhteistyötä.
Työpaikkojen toimisääntöjen ja hyvien käytäntöjen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja, joilla luodaan kaikkia työntekijöitä koskevat työn ja perheen yhteensovittamista koskevat työpaikan toimintakäytännöt. Selkeät toimisäännöt ja ohjeet helpottavat suunnittelua ja varmistavat yhdenvertaisen kohtelun.
Lue lisää
Eugen Koev, kuva Liisa Takala
Akavan työmarkkinaekonomisti Eugen Koev tarkastelee Akava Works -artikkelissa perhevapaiden jaon vaikutuksia perheen talouteen. Estääkö raha perhevapaiden tasajaon? Perhevapaauudistuksen tärkein tavoite on isien ja äitien perhevapaiden tasaisempi käyttö.
Perhevapaiden jako vanhempien kesken – estääkö raha tasajaon?
